Joulukuun ajan olen lukenut ja korjannut Nanoani. Kuten jo marraskuussa kerroin, teksti on käsittämättömän huonoa. Asetin tuolloin tavoitteeksi pelkän kirjoittamisen eli sen, että saan sanoja paperille. Sen tavoitteen saavutin! Nyt olen asettanut tavoitteeksi muokata tekstin itseäni tyydyttävään muotoon.
(Kuva)
Tällä hetkellä teen kynällä merkintöjä tulosteisiin ja voi sitä iloa, kun löysin sen kaiken kaameuden keskeltä lauseen, joka ei vaikuttanut minun kirjoittamaltani. Syy hämmästykseen lienee se, että lause oli kaunis ja kuvasi tilannetta hyvin. Olo on kuin lottovoittajalla!
(palasin siis odotettua nopeammin, kiitos hyvin toipuneiden lapsosteni)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti