Kuten edellisesä postauksessa, jo pohdin Nanowrimon aloittamista, miten tiukille eka päivä vetää. Istuin neljään asti luennoilla, jonka jälkeen ajoin kotiin kaksi ja puoli tuntia. Enkä tietenkään voinut alkaa kirjoittaa ennen kuin lapset olivat menneet nukkumaan. Kävin puolen tunnin lenkillä heti lasten mentyä nukkumaan ja läppärin eteen istuin 21.15. Kirjoitus sujui melko näpsäkästi, klo 23.57 poistuin kirjoitusohjelmasta päivittämään sanalaskurin ja arvatkaas olinko onnellinen, kun lukema on 1654. Aivan käsittämättömän hyvä fiilis, ei voi muuta sanoa. Teksti on aivan luokattoman huonoa ja huvittavinta, että aloin kirjoittaa aivan eri tarinaa, mitä olin ajatellut. Nyt on vähän kaikki auki, mutta ei väliä. Mun tavoite on tasaisesti kirjoittaa päivittäin ja saada se 50000 sanaa kasaan, laadusta viis.
Nyt ruhtinaalliset kolme tuntia aikaa vain kirjoittaa, joten töihin, niihin parhaisiin töihin :).
Jälleen Chisu ja ehdoton lemppari!
2 kommenttia:
Jännittävää tuo, että tarina lähteekin "itsestään" ihan eri suuntaan. Eikö olekin jännittävää ajatella, että mistä ihmeestä se tulee? Hyvä, ettet jää liikaa tuskailemaan tekstin laatua, anna palaa vaan. Tosi hieno aloitus!
Kiits, taas :). Se on oikeasti ihan hassua, miten yhtäkkiä voikin alkaa kirjoittaa, jotain mitä ei ole edes ajatellut. Tai ajatellut ja ajatellut, eiköhän tämäkin tarina, jossain muiden joukossa ole pyörinyt.
Laatuasiaa mietin, että tosiaan nyt annan mennä ja katson sitten kun tarina päättyy kannattaako sitä edes viilailla vai saako se luvan toimia hyvänä esimerkkinä huonosta kirjoittamisesta :D.
Lähetä kommentti